Villa Lumililjan remontti etenee pikkuhiljaa. Toivottavasti tässäkin tapauksessa sanonta "Hiljaa hyvä tulee" pitää paikkansa. Kyllä tämä remontti vain kysyy minunlaiseltani malttamattomalta ihmiseltä hyvin paljon kärsivällisyyttä...
Vanhempani toivat minulle Bilteman maankuuluja sytyketikkuja, ja ne ovatkin olleet aikamoisen hieno juttu - kuten myös jiirileikkurit, joilla näidenkin paloiksi napsiminen oli kuin lastenleikkiä - ainakin mieheni mielestä :D Omat sormi-/käsivoimani eivät Bilteman tikkuja niin vain jaksaneet katkoa, mutta muuten kyllä tikku kuin tikku on napsahtanut hyvinkin rattoisasti poikki leikkureiden leuoissa!
Portaita tein tosiaan ensin rappu kerrallaan -> kuumaliimaamalla valmiiksi leikeltyjä paloja yhteen.
Seuraavaksi raput, ennen lopullista kiinnitystä, hiukan mallailivat porrasaukon ylätasanteella.
Tsadaa - raput liimattuina kasaan. Ja näin syntyivät siis portaat Villa Lumililjan ulko-ovelle. Hiukan vinothan niistä tuli, mutta eihän niistä kukaan IHAN OIKEASTI ole kulkemassa... tai niinhän mie ainakin yritän kovasti itselleni selitellä.
Kivijalan teon aloitin repimällä kananmunakennoja palasiksi...
...ja eikun vain pikasilotetta seinään ja kananmunakennon palasia sitten sinne tänne...
...ja niin se sitten pikkuhiljaa alkaa kivijalkakin muodostumaan. Seuraavaksi onkin tiedossa kivijalan kivien "aidonnäköiseksi" saattaminen eli maalaaminen sekä ikkunanpokien teko. Kyllä tämä vielä tästä iloksi muuttuu :)
Vanhempani toivat minulle Bilteman maankuuluja sytyketikkuja, ja ne ovatkin olleet aikamoisen hieno juttu - kuten myös jiirileikkurit, joilla näidenkin paloiksi napsiminen oli kuin lastenleikkiä - ainakin mieheni mielestä :D Omat sormi-/käsivoimani eivät Bilteman tikkuja niin vain jaksaneet katkoa, mutta muuten kyllä tikku kuin tikku on napsahtanut hyvinkin rattoisasti poikki leikkureiden leuoissa!Portaita tein tosiaan ensin rappu kerrallaan -> kuumaliimaamalla valmiiksi leikeltyjä paloja yhteen.
Seuraavaksi raput, ennen lopullista kiinnitystä, hiukan mallailivat porrasaukon ylätasanteella.
Tsadaa - raput liimattuina kasaan. Ja näin syntyivät siis portaat Villa Lumililjan ulko-ovelle. Hiukan vinothan niistä tuli, mutta eihän niistä kukaan IHAN OIKEASTI ole kulkemassa... tai niinhän mie ainakin yritän kovasti itselleni selitellä.
Kivijalan teon aloitin repimällä kananmunakennoja palasiksi...
...ja eikun vain pikasilotetta seinään ja kananmunakennon palasia sitten sinne tänne...
...ja niin se sitten pikkuhiljaa alkaa kivijalkakin muodostumaan. Seuraavaksi onkin tiedossa kivijalan kivien "aidonnäköiseksi" saattaminen eli maalaaminen sekä ikkunanpokien teko. Kyllä tämä vielä tästä iloksi muuttuu :)
















